HEPA-suodatin on vaihdettava seuraavissa tapauksissa:
Taulukko 10-6 Puhtaan huoneen puhtaan ilman seurantatiheys
Puhtaustaso Testikohteet | 1–3 | 4–6 | 7 | 8, 9 |
Lämpötila | Syklin seuranta | 2 kertaa tunnilla | ||
Kosteus | Syklin seuranta | 2 kertaa tunnilla | ||
Paine-eroarvo | Syklin seuranta | 1 kerran viikossa | 1 kerran kuukaudessa | |
Puhtaus | Syklin seuranta | 1 kerran viikossa | Kerran 3 kuukauden välein | Kerran 6 kuukauden välein |
1. Ilmavirran nopeus on minimoitu. Ilmavirran nopeutta ei voida lisätä edes pää- ja keskisuodattimen vaihtamisen jälkeen.
2. HEPA-ilmansuodattimen vastus on 1,5–2 kertaa alkuperäisestä vastuksesta suurempi.
3. HEPA-ilmansuodattimessa on korjauskelvoton vuoto.
6. Kattava suorituskykytesti päätysuodattimen vaihdon jälkeen Kun lämpö- ja kosteuskäsittelylaitteet sekä ilmastointijärjestelmän puhallin on puhdistettu, järjestelmän puhallin on käynnistettävä puhdistusjärjestelmän käyttöönottoa varten ja suoritettava kattava suorituskykytesti.Testin pääsisältö on:
1) Järjestelmän toimituksen, paluuilman tilavuuden, ulkoilman tilavuuden ja poistoilman tilavuuden määritys
Järjestelmän lähettämän ja palauttaman ilman tilavuus, raitisilman tilavuus ja poistoilman tilavuus mitataan puhaltimen ilmanottoaukosta tai ilmakanavan ilmatilavuuden mittausreiästä, ja vastaava säätömekanismi säädetään.
Mittauksessa käytettävät laitteet ovat yleensä: alipaine- ja mikropainemittari tai juoksupyöräanemometri, kuumapalloanemometri ja vastaavat.
2) Ilmavirran nopeuden ja tasaisuuden määrittäminen puhdastilassa
Yksisuuntaisen virtauksen puhdastilan ja pystysuuntaisen yksisuuntaisen virtauksen puhdastilan mitataan 10 cm tehokkaan suodattimen alapuolelta (30 cm Yhdysvaltain standardin mukaan) ja työalueen vaakatasossa 80 cm lattiasta. Mittauspisteiden välinen etäisyys on ≥2 m, ja mittauspisteiden lukumäärä on vähintään 10.
Ei-yksisuuntaisessa puhdastilassa (eli turbulenttisessa puhdastilassa) ilmavirran nopeus mitataan yleensä tuulen nopeudella 10 cm ilmansyöttöaukon alapuolella. Mittauspisteiden lukumäärä voidaan järjestää sopivasti ilmansyöttöaukon koon mukaan (yleensä 1–5 mittauspistettä).
6. Kattava suorituskykytesti päätysuodattimen vaihdon jälkeenKun ilmastointijärjestelmän lämpö- ja kosteuskäsittelylaitteet sekä puhaltimet on puhdistettu, järjestelmän puhallin on käynnistettävä puhdistusjärjestelmän käyttöönottoa varten ja suoritettava kattava suorituskykytesti. Testin pääsisältö on:
1) Järjestelmän toimituksen, paluuilman tilavuuden, ulkoilman tilavuuden ja poistoilman tilavuuden määritys
Järjestelmän lähettämän ja palauttaman ilman tilavuus, raitisilman tilavuus ja poistoilman tilavuus mitataan puhaltimen ilmanottoaukosta tai ilmakanavan ilmatilavuuden mittausreiästä, ja vastaava säätömekanismi säädetään.
Mittauksessa käytettävät laitteet ovat yleensä: alipaine- ja mikropainemittari tai juoksupyöräanemometri, kuumapalloanemometri ja vastaavat.
2) Ilmavirran nopeuden ja tasaisuuden määrittäminen puhdastilassa
Yksisuuntaisen virtauksen puhdastilan ja pystysuuntaisen yksisuuntaisen virtauksen puhdastilan mitataan 10 cm tehokkaan suodattimen alapuolelta (30 cm Yhdysvaltain standardin mukaan) ja työalueen vaakatasossa 80 cm lattiasta. Mittauspisteiden välinen etäisyys on ≥2 m, ja mittauspisteiden lukumäärä on vähintään 10.
Ei-yksisuuntaisessa puhdastilassa (eli turbulenttisessa puhdastilassa) ilmavirran nopeus mitataan yleensä tuulen nopeudella 10 cm ilmansyöttöaukon alapuolella. Mittauspisteiden lukumäärä voidaan järjestää sopivasti ilmansyöttöaukon koon mukaan (yleensä 1–5 mittauspistettä).
3) Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden mittaus
(1) Ennen sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden mittaamista puhdistetun ilmastointijärjestelmän on oltava toiminnassa jatkuvasti vähintään 24 tuntia. Paikoissa, joissa lämpötilavaatimukset ovat vakiot, mittauksen on oltava jatkuvaa yli 8 tuntia lämpötilan ja suhteellisen kosteuden vaihteluvälin vaatimusten mukaisesti. Mittausväli ei saa olla yli 30 minuuttia.
(2) Lämpötilan ja suhteellisen kosteuden vaihteluvälin mukaan mittaukseen tulee valita riittävän tarkka vastaava laite. (3) Sisätilojen mittauspisteet sijoitetaan yleensä seuraaviin paikkoihin:
a. lähetin, paluuilman ulostulo
b. Edustavat sijainnit vakiolämpötilassa toimivalla työskentelyalueella
c. huoneen keskikohta
d. herkät komponentit
Kaikkien mittauspisteiden tulee olla samalla korkeudella, 0,8 metrin korkeudella lattiasta, tai vakiolämpötilavyöhykkeen koon mukaan useilla tasoilla eri korkeuksilla maanpinnasta. Mittauspisteen tulee olla yli 0,5 metrin korkeudella ulkopinnasta.
4) Sisäilman virtauskuvioiden tunnistus
Sisäilman virtauskuvioiden havaitsemiseksi on itse asiassa tärkeää tarkistaa, täyttääkö puhdastilan ilmavirtausjärjestely puhdastilan puhtausvaatimukset. Jos puhdastilan ilmavirtauskuvio ei täytä ilmavirtausjärjestelyn vaatimuksia, puhdastilan puhtaus ei myöskään täytä vaatimuksia tai niitä on vaikea täyttää.
Puhdas sisäilman virtaus tapahtuu yleensä ylhäältä alas -periaatteella. Havaitsemisen aikana on ratkaistava seuraavat kaksi asiaa:
(1) Mittauspisteiden sijoittelumenetelmä
(2) Tarkkaile ja kirjaa ilmavirran virtaussuunta piste pisteeltä tupakansytyttimen tai roikkuvan monofilamenttilangan avulla ja merkitse ilmavirran suunta leikkauskuvaan mittauspisteiden ollessa järjestettyinä.
(3) Jos mittaustuloksia verrataan viimeisimpään mittaustulokseen ja havaitaan ilmiö, joka on epäjohdonmukainen tai ristiriidassa sisäilman virtauksen järjestelyn kanssa, syy on analysoitava ja käsiteltävä.
5) Virtausviivojen väärinkäytön havaitseminen (virtausviivojen yhdensuuntaisuuden havaitsemiseksi yksisuuntaisessa virtauspuhdastilassa)
(1) Ilmansyöttötason ilmavirran suuntaa voidaan tarkkailla yhdellä viivalla. Yleensä jokainen suodatin vastaa yhtä havaintopistettä.
(2) Kulmanmittauslaite mittaa ilmavirran kulman poispäin määritellystä suunnasta: testin tarkoituksena on varmistaa ilmavirran yhdensuuntaisuus koko työskentelyalueella ja puhdastilan sisätilojen diffuusiokyky. Käytetyt laitteet: tasatehoiset savugeneraattorit, luoti tai vatupassi, mittanauha, osoitin ja kehys.
6) Sisätilojen staattisen paineen määritys ja säätö
7) Sisätilojen puhtauden tarkastus
8) Sisätilojen planktonbakteerien ja sedimentaatiobakteerien havaitseminen
9) Sisämelun havaitseminen
1. Ilmansuodattimen vaihtojakso
Ilmanpuhdistus-ilmastointijärjestelmässä käytettyjen kunkin tason ilmansuodattimet tulisi vaihtaa niiden erityisolosuhteiden mukaan.
1) Raitisilmasuodattimen (tunnetaan myös esisuodattimena, alkusuodattimena ja karkeasuodattimena) ja välisuodattimen (tunnetaan myös keskikokoisena ilmansuodattimena) vaihto, joiden vastus voi olla kaksinkertainen alkuperäiseen ilmanvastukseen verrattuna. Aikaa jatkaa.
2) Päätyilmansuodattimen vaihto (yleensä tehoton, tehokas tai erittäin tehokas ilmansuodatin).
Kansallinen standardi GBJ73-84 määrää, että ilmavirran nopeus on minimoitava. Ilmavirran nopeutta ei voida lisätä edes pää- ja keskisuodattimen vaihtamisen jälkeen; HEPA-ilmansuodattimen vastus saavuttaa kaksinkertaisen alkuperäisen vastuksen; suodatin on vaihdettava, jos siinä on korjauskelvoton vuoto.
2. Ilmansuodattimen valinta
Ilmastointilaitteen tietyn ajan kuluttua järjestelmässä käytetty ilmansuodatin on vaihdettava. Seuraavat suodattimen vaihdon kohdat on otettava huomioon:
1) Käytä ensin ilmansuodatinta, joka on yhdenmukainen alkuperäisen suodatinmallin, teknisten tietojen ja suorituskyvyn (myös valmistajan) kanssa.
2) Uusia ilmansuodattimien malleja ja teknisiä tietoja käytettäessä on otettava huomioon alkuperäisen asennuskehyksen asennusmahdollisuus, ja se on myös otettava huomioon.
3. Ilmansuodattimen poisto ja puhdistus, ilmastointijärjestelmän toimitus, paluuilmalinjojen puhdistus
Ilmastointijärjestelmän puhdistusta varten ennen alkuperäisen ilmansuodattimen (jota kutsutaan pääasiassa tehokkaan tai erittäin tehokkaan ilmansuodattimen pääksi) poistamista puhdastilan laitteet tulee kääriä ja peittää muovikalvolla, jotta suodatin ei pääse putoamaan päähän. Purkamisen ja purkamisen jälkeen ilmakanavaan, staattiseen painelaatikkoon jne. kertynyt pöly putoaa alas ja aiheuttaa laitteiden ja lattian saastumista.
Kun järjestelmän ilmansuodatin on irrotettu, asennuskehys, ilmastointilaite, syöttö- ja paluuilmakanavat on puhdistettava huolellisesti ja perusteellisesti.
Järjestelmän ilmansuodatinta irrotettaessa on suositeltavaa noudattaa järjestystä, jossa asetetaan ensisijainen (uusi) ilmansuodatin, keskitehokas suodatin, alitehokas suodatin, tehokas suodatin ja erittäin tehokas ilmansuodatin, jotka voivat vähentää puhdastilaan pääsevän pölyn määrää.
Koska ilmastointijärjestelmän lopussa olevan ilmansuodattimen vaihtaminen ei ole helppoa ja vaihtoväli on pitkä, on suositeltavaa suorittaa kaikkien järjestelmän laitteiden peruskorjaus päätyilmansuodattimen vaihdon yhteydessä.
4. Poista hienot pölyhiukkaset
Kun järjestelmän ilmansuodatin on irrotettu kokonaan, järjestelmän tuuletin voidaan käynnistää puhaltamaan ilmaa kaikista ilmakanavista, pääasiassa ilmansyöttökanavasta, suodattimen päätyasennuskehyksestä ja puhdastilasta, jotta se tarttuu asiaankuuluviin pintoihin. Hienoilla pölyhiukkasilla on palonkestävyysominaisuudet.
5. Viimeisen (alitehokkaan, tehokkaan, erittäin tehokkaan) ilmansuodattimen vaihto
Puhdistusilmastointijärjestelmässä ilmansuodattimien asentaminen kaikille tasoille, jolla on keskeinen rooli puhdastilan puhtauden varmistamisessa, on päätysuodatin.
Puhdastilojen päätysuodattimissa käytetään yleensä tehokkaita, erittäin tehokkaita tai matalan läpäisevyyden suodattimia, joiden pölynsuodatustehokkuus on erittäin korkea ja siksi niiden haittana on helppo tukkeutuminen. Yleisesti ottaen puhdastilan toiminnassa on usein hankalaa irrottaa ja vaihtaa puhdastilan pääteilmakanavan ja puhdasilmastointijärjestelmän päätesuodatinta sisätilojen työskentelyn ja puhdastilan puhtauden välisen suhteen vuoksi. Laitteen yläosa on suunniteltu vähentämään hiukkaspitoisuutta puhdastilan puhtauden edellyttämään pitoisuuteen, ja päätysuodattimen käyttöiän pidentämiseksi tehokkaan tai erittäin tehokkaan suodattimen eteen asetetaan välisuodatin.
Julkaisun aika: 03.01.2015